Olohuohneen talvi

Molen monena vuona haaveillu, että saisin vaihetettua talveksi toiset verhot. Töitten alku on vieny kuitenki niin paljo aikaa ja voimia melkheen aina, että on jääny verhot vaihtamatta. Näin kävi myös viime syksynä ja Lokit onki roikkunu lasissa jo puolitoista vuotta. Nyt kuitenki herra Yrittäjä alko kaveriksi lasinpessuun ja mie sain ko sainki talviverhot laseihin. Ruutukaavat sait kunnian, ko ovat paksumpaa kangasta. Vaihoin myös köökistä yhen punasen tuolin pirthiin ja Ruutukaava-tyynyliinat pääsit keltasten tilale. Pallovaloista (jokka näemmä ei näykhään kuvassa) sait kans keltaset väistyä ja tilale tuli punasta ja turkoosia, niinkö Ruutukaavassaki. Ko Ruutukaava on tuomonen kirjava, otin nyt sitte pyöreältä pöyvältä sen ruutulippuvakstuukin poies, ko oli vähä niinkö liikaa kirjavuutta, ruutua ja raitaa. Herra Yrittäjä lupasi vielä maalata tuon pöyvän kannen, ko son tuo meän kuopus saanu sen jo aika mielenkiintosseen kunthoon. 



Lisäksi varastosta haluaisin tua olkkahriin vielä yhen vanhan esihneen. Se on kyllä jo sisälä lämpimässä (ko on ollu vuosia ulkovarastossa), mutta se tarttee uutta maalia pinthaan ennenkö sitä suittaa kuvata. Siittä sitte maalauksen jälkhin lissää.

Hyvvää syyslommaa kaikile, joila se vasta alkaa!

- Piituski -


Kommentit

Suositut tekstit