tiistai 24. helmikuuta 2015

Terapeuttinen ympyrä

Mie istuin ja hunteerasin, ko sain viron villan keräle, että miten liukuvärjäys pääsis oikeukshiinsa. Kässiin sattu kirjastossa Oma Koppa - ympyrä kirja. Sitä selatessa tuli vahva tunne, että mie haluan tehä ympyrää. Se on jotenki terapeuttista, vähä niinkö isoäitinneliöki. Siinä ei tartte paljo mithään miettiä ko tehä vain. Ja pinnaaki se kasvattaa ko kierros kierrokselta häätyy tehä enämpi töitä :)

Niinpä mie tehin.

Pinna ja kärsivällisyys kasvo.

Ja tuloksena on ihanan kevyt ja kevhäinen liivi.






Koukku kokoa 5. Viron villaa noin 200g.

Onnistuin :)

- Piituski -


sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kevät tulloo, helmat hulmoo!!

Aurinko. Se ihana keltanen mollukka taihvaala. Se on käyny monena päivänä minua tervehtimässä jo. Kevät on tullu. Mie nautin.


Niinpä mie tarttin ehottomasti aurinkoa myös pääle. Taas. Väriyhistelmä ei ole uus, mutta kuosi on. Eikös siinä ole jo tarpheeksi hyä syy tehä uus tunika?!? On kyllä. Ehottomasti. Sitähän se mieki.


Trikoo on oottanu kaapissa ainaki puoli vuotta sitä oikeaa mallia. Nyt se inspis tuli. Itse asiassa inspis tuli perjantaina 13. päivä, mutta siittä huolimatta tästä tunikasta tuli täyellinen :)
Mie en kyllä muista, mistä tuo kangas on. Eppäilen Nosh Organicsia, mutta en ole varma. Pystyraitarikoo on Eurokankhaasta. Kaava on Ruskamekon kaava roimasti lyhennettynä helmasta ja hihoista sekä ilman kaulusta ja kuminauhoja. Koko on minun kokonen eli noin S. Värien lisäksi tykkään tuosta helmasta. Se hulmuaa tarpheeksi :) Kevättä on siis ilmassa. Ja helmassa :)

- Piituski -

perjantai 20. helmikuuta 2015

Kirahvile tyttömekko

Eikö siis tyttärelle kirahvimekko :) Tämä on muokkailtu siittä perusraglanpaian kaavasta (OB 4/2011) mekoksi. Kangas on sama ko taannoin pojan paiassa eli hyvin marinoitunutta laatua. Alun pitäen helhmaan piti laittaa kuminauha, että tullee enämpi semmonen Ruskamekon tyylinen, mutta arvakkaapa muistinko mie sitä ommellessa... Tehin vielä tosi kapean taitheen alareuhnaan, ettei sinne varmasti (!) saa pujotettua kuminauhaa. Olin jo varma, että tyär mutisee asiasta ja kovasti, mutta sitte soliki sitä mieltä, että hyä son näinki. Laitethaan sitte joskus, jos siltä tuntuu. Ja niin met sitte jätimä sen näin.


Koko 146 cm (on vielä reilu, mutta eipä ole heti pieni). Hihat on noin kokoa 134cm, mikä on just nyt sopiva tytöle, mutta koska kaula-aukossa on musta resori, on helppo lisätä mustat resorit sitte hihoihinki ko alkavat olla lyhyet ja taas son tovin sopeva :)

Tässä vielä maistiainen tulevasta... :)




- Piituski -


torstai 19. helmikuuta 2015

Viron villaa viimeinki

Nyt kyllä hävettää. En ees muista, koska tämä vironvilla on hankittu. Enkä ees muista olenko ostanu tämän itte viimiseltä Viron reissulta vuona 2010 vai onko Henna tuonu mulle tämän jälkhiin. Muistaako Henna? 

Joka taphauksessa tämä ja viininpunanen villavyyhti on marinoituhneet lankalaatikon pohjala vuosia. Siivouksen yhteyssä silmät iski kiini tuohon vyyhtitelihneesseen (en muista tuonkhaan oikeaa nimeä, dementialääkitys häätys vissiin hommata). Ko aikani kaivoin, löysin tuonki vempehleen, jolla saa rullattua langan keräle (juu en muista tämänkhään virallista nimeä, blaah). Nämät kumpiki on hommattu tosi paljo käytettynä ja vähä risanaki (korjaantu maalarinteipilä), mutta halvala ennen kaikkea. Ei ehkä jokapäivässeen käythöön, mutta mulle välttää ko tullee käytettyä näin niinkö etten sanos "harvakselthaan" :D 


Langat on nyt siis kerälä. Nyt ko vain tietäs mitä tekis... Taian istahtaa hetkeksi tähän minun uuele lempipaikale ja hunteerata. 



- Piituski -

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Palahousut, perushousut ja kirahvipaita

Niinkö lupasin: jatkoa seuraa. Kahen sauman housukaavala tehin vielä kahet housut pikkumiehele. Nämä ensimmäiset on tämmöset jämäpalahousut, joitten onnistumista eppäilin, mutta joista sitte tuli kuitenki tosi kivat! Poika oli ittekki ihan mielishään. Erityisesti taskut sai nyt kiitosta ja kyllä net vain passaaki hyvin nuihin housuihin!



Koko 104 cm. Kaava Ottobre 6/2009.




Näissä sama kaava, mutta paljo yksinkertasempi totteutus. Käypät housut kuitenki. Ompelussa meni 5-10 minuuttia.

Kaava Ottobre 4/2011. Koko reilu 104 cm. Kuvassa myös lievästi uusista vaatheista innostunu mannekiini.

Kirahvikangas on marinoitunu kaapissa puolitoista vuotta. Nyt siittä tuli yks mekko ja yks paita. Tässä on se paita. Mekko on vielä ompelussa. Kangas on paikallisesta käsityöliikheestä silloin toissakesänä hankittu ja aivan ihanan laadukas :)

- Piituski -


tiistai 17. helmikuuta 2015

Ens syksynä ei kuitenkhaan ehi

Tarttin neuhleeksikki jonku helpon ja nopean ko sain mummon villatakin valhmiiksi. Jotenki piti saaha niinkö nollata aivoja. Niinpä puikoile pääty perussukat. Perustelin itteleni, että en ehi kuitenkhaan ens syksynä työnalotushässäkässä tehä pojale isompia sukkia, joten tässä net on nyt. Seiskaveikan raitalangasta (lapasten jämät), koko 30.




Ja sitte hiihtolaule verryttehleen jumissa olevaa selkää. Ei ole voinu säitä moittia!




- Piituski -

maanantai 16. helmikuuta 2015

Ompeluinnon uuelheen herättelyä

Ompeluinto on ollu joksheenki hukassa. Viime viikola ko oli ei-niin-mukavia ulkoiluilmoja parina päivänä, niin kaivoin konheet kaapista ja päätin alottaa jollaki helpola. Semmonen kerta kaikkihaan simppeli ommeltava, missä ei tartte paljo mithään hunteerata ko suristella menheen vain. 

Tulokset on tässä: huppulakki, kieppihuivi ja kahen sauman housut. Ja mikä parasta: ompeluinnon paluu :)


Huppulakki omala kaavala. Koko 3,5 -vuotihaan päähän passeli. Kangas ja resori jämälaatikosta.


Kieppihuivi Metsolan kaunokirjotusjoustofroteesta. En muuten ole kaunokirjotuksen säilyttämisen kannala, mutta huivissa se saa säilyä :) Huivin koko 25 x 140 cm.



Ja viimisenä jämäpalasta nämät kahen sauman housut. Poika on taas venähtäny ja loputki 98 koon housut sai pistää kierthoon, joten oli pakko alkaa jollekki. Harmaata velouria oli niin vähä, ettei siittä saanu High Jump -kaavala ennää housuja. Niinpä selasin kaavakansiota ja löysin tämän kaavan, joka on kylläki pitkiksien (kalsarien niinkö meilä sanothaan) kaava, mutta vähän levennettynä toimii täysin päällyhousuissaki! Taskuja en suittanu tehä eikä se käyttäjää onneksi tällä kertaa haitannu (kaapista löytyy Hennan tekemiä ihania taskullisia housuja aina tarvittaessa). Housuissa ei siis ole sivusaumoja ollenkhaan, vaan nämät leikathaan niin, että etu- ja takakappale on yhtenä kappahleena (Ottobre 6/2009, koko 104cm). Oikeat laiskan ompelijan housut :D Nämä housut toimi testihousuina, jatkoa on luvassa...



Aurinkoa päihviinnä !

- Piituski -

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Köökin uus ilme

Punanen on kiva. Aikansa. Jossaki vaiheessa sitä hunteeraa, että josko kuitenki se valkonen olis valosampi. Ja varsinki mustan String Pocket -hyllyn takana se valkonen olis paljo fiinimpi ko punanen. Niinpä erhäänä lauantaina samala reissula ko herra Yrittäjä nakkas lapset mäkheen (laskettehleen) hakasi se Kyöstiltä (paikallinen maaliliikheen yrittäjä) valkosta maalia purkin ja kylkheen vielä telanki. Pänseli löyty omasta takkaa. 

Innokasta talkooväkeäki löyty talosta yks kappale...




Lopuksi herra Yrittäjä pitkine käsihneen vielä viimeisteli maalijäljen tasaseksi. 




Käly kävi Vepsäläisen alesta hakheen mulle uuen (toisen) String Pocketin, joka löysi tiensä keittiön valosalle valkoselle seinäle. Alun perin sen piti mennä vanhemman String Pocketin jatkoksi kuopuksen huohneesseen, mutta yllättäen naisen mieli muuttu :D



Siinä se nyt on ja kantaa hyllyihlään aartheita. Design Lettersin aakkospurkit on Seita Shopista, Arabian sokerikko mummolta, Marimekon kulho Hennalta lahjaksi ja Marimekon peltipurkki itte ostettu. Muut on uppeita kirpparilöytöjä. Nyt nuo kaikki pääsee niinkö oikeuksiinsa tuossa hyllyssä.

Mitäkhään sitä sitte maalais...?

- Piituski -

Mummole lahjaksi

Minun ikinuori mummo täytti sunnuntaina 75 vuotta, vaikkei ikinä uskoskhaan ko hänen touhuja ja menemistä seuraa. Edehleen mummo käypii jatkuvasti lastenvahtiapuna ja toimii säännöllisesti terapeuttina liikaa touhua haalivalle pojantyttärelheen (=allekirjottanu itte). Son semmosta hommaa, mistä ei voi olla ko kiitollinen. Aina toisihnaan vain tuntuu, ettei sitä aina ossaa osottaa sitä kiitolisuutta tarpheeksi. Minun keino on kuitenki aina ollu käsityöt (joitten tekemisenki mummo on mulle opettanu). Joten ko tämä malli sattu Novita-lehessä vasthaan, tiesin heti, että tästä tullee mummole synttärilahja. Väriksi valittin Novita Nallesta Kanervan, joka on niin mummon väri. Koko on M ja puikkoina käytin kokoa 3,5. Onneksi alotin urakan jo elokuussa, että ehin saaha tämän hyvissä ajoin tammikuun alussa valhmiiksi (aatelkaa: Mie! Hyvissä ajoin!)


Lahja oli saajale miehleinen ja sopeva. Ja se jos mikä on ittelekki iso ilo :)

- Piituski -