Kakku kaksvuotihaale, syystunnelmia ja tunika tyttärele

Viikko sitte meän vauva täytti jo kaks vuotta. Aika mennee äkkiä. Aivan kauhistuttaa. Juhlan kunniaksi tämä äippä näperteli kakun, joka oli kyllä pikkumiehen miehleen (ja vaati piiiiiiiitkäääää pinnaaaaaa).


Lisäksi pyöhräytimmä Henna-kummin kans pätkismuffinssijunan. Kiitokset vielä Hennale avusta!



Perjantaina olima Onskun kans kotona sairastupailemassa. Tytöle nousi yllättäen kuume, ei mithään räkätautia tms., vain kuume. Harmitus oli suuri ko just olis ollu iltiksessä voffeleita ja jätskiä. Bingoaki eppäili pelattavan. Päätä särki eikä tyär jaksanu ko maata vain ja tihrustaa itkua. Mie mietin hetken, että millä sitä piristäis. Noh, kysyinpä sitte ja vastaus oli, että "tehe äiti mulle semmonen tunika, joita sullaki on, semmonen tämmönen" (näyttää ristiin rinnan kohalta). Ja äitihän teki. Ja ko tuli valmista, paistoima vielä lätyt. Tuloksena oli punanen ja kuuma, mutta hymyilevä tyär.
Kuvhaan ei kylläkhään jaksanu ko tänhään vasta.


Rikookangas Mussukoilta, resorit en muista mistä.
Koko 128cm.
Kaava Ottobren kevhään numerosta kylläki melko muokattuna. Kaava oli jotenki hirveän leveä!

Sitte vähä syystunnelmia meän pihalta.



Nämä värit <3


En oikeasthaan tykkää syksystä, mutta hämärä on kyllä mukava ko saapii sytytellä kynttilöitä.


Nämä kuvat on tältä aamulta. Meilä on jo ihan täys lumi maassa. Saa nähä pyssyykö jo. Orava ja pikkulinnut syövä sopusasti ja kläpilä on kiva niitten touhua seurata köökin ikkunasta.



Seuraavaksi saattaa tulla jo jotaki isompaa neuletta esittehlyyn. Nyt hyvvää alkavaa viikkoa!

- Piituski -


Kommentit

Suositut tekstit